Kolme vuotta AIHackEdiä – mitä opimme tekoälyn käytöstä opetuksessa?

Kun AIHackEd-hanke käynnistyi syksyllä 2023, generatiivinen tekoäly oli juuri tullut suuren yleisön tietoisuuteen. ChatGPT julkaisemisesta oli kulunut alle vuosi, ja kouluissa pohdittiin ennen kaikkea sitä, miten tekoäly muuttaa opiskelua, tehtävien tekemistä ja arviointia.

Meitä kiinnosti erityisesti toinen kysymys: voisiko tekoälyä käyttää niin, että se aidosti tukisi opiskelijan oppimista sen sijaan, että se tekisi ajattelutyön kokonaan opiskelijan puolesta?

Tämän kysymyksen ympärille rakentui AIHackEd-hanke, jota toteutettiin Lahden lukioissa Opetushallituksen rahoituksella vuosina 2023–2026.

Nyt hankkeen päätyttyä on hyvä hetki tarkastella, mitä saimme aikaan ja mitä matkan varrella opimme.

Tekoälystä omiksi opetuksen työkaluiksi

Hankkeessa lähdimme alusta asti kehittämään tekoälyratkaisuja, joiden toimintaa opettaja voi itse ohjata.

Yksi ensimmäisistä tuotoksista oli Bottigeneraattori. Sen avulla opettaja voi rakentaa omia pedagogisia tekoälybotteja ilman ohjelmointiosaamista. Botti voidaan suunnitella esimerkiksi matematiikan harjoitteluun, kirjoittamisen ohjaamiseen tai opiskelijan kanssa käytävään keskusteluun.

Hankkeen aikana kehitettiin ja koottiin yhteensä 307 bottipromptia eri oppiaineisiin sekä opetuksen ja ohjauksen tarpeisiin.

Toinen merkittävä sovellus oli AIBitti, jonka avulla opettaja voi tuottaa tekoälyn avustamana lukion opetussuunnitelmaan liittyviä tehtäviä, esimerkkejä ja koekysymyksiä suoraan Abitti-koealustalle.

Näiden lisäksi tutkimme oppimisanalytiikkaa, tekoälyn hyödyntämistä opetusvideoiden tuottamisessa sekä mahdollisuuksia tukea formatiivista arviointia.

Hankkeessa syntyneitä ratkaisuja esiteltiin myös laajasti oman oppilaitoksen ulkopuolella. Osallistuimme muun muassa ITK-konferensseihin ja järjestimme opettajille koulutuksia eri puolilla Suomea.

Tärkeimmät löydöt eivät olleet teknisiä

Kolmen vuoden aikana tekoälymallit kehittyivät valtavasti. Monet hankkeen alussa merkittäviltä tuntuneet tekniset rajoitteet ovat vähitellen poistuneet.

Samalla kävi entistä selvemmäksi, ettei tekoälyn tekninen suorituskyky yksin ratkaise sen pedagogista hyödyllisyyttä.

Opiskelija voi saada tekoälyltä täydellisen ratkaisun tehtävään oppimatta itse juuri mitään. Toisaalta hyvin suunniteltu tekoälybotti voi auttaa opiskelijaa etenemään tilanteessa, jossa hän muuten jäisi jumiin.

Keskeiseksi kysymykseksi nousikin oppimisen säätelyvastuu: kuinka paljon tekoälyn kannattaa ohjata opiskelijaa ja kuinka paljon vastuuta opiskelijan tulisi kantaa itse?

Huomasimme myös, etteivät kaikki opiskelijat osaa hyödyntää tekoälyä samalla tavalla. Osa pystyy käymään tekoälyn kanssa hyvinkin tarkoituksenmukaista keskustelua. Toisille jo oman ongelman sanoittaminen on vaikeaa.

Siksi kaikille opiskelijoille ei välttämättä sovi samanlainen tekoälytyökalu.

Hankkeen lopussa avautui uusi kehittämissuunta

Hankkeen viimeisenä vuonna tekoälyn kehitys mahdollisti jotain uutta. Tekoälyä ei enää tarvittu ainoastaan sovellusten sisällön tuottamiseen tai opiskelijan kanssa keskustelemiseen. Sen avulla pystyttiin myös rakentamaan kokonaisia oppimissovelluksia huomattavasti aiempaa nopeammin.

Tämä tekoälyavusteinen sovelluskehitys, josta käytetään usein nimitystä vibe coding, nousi hankkeen loppuvaiheessa erityisen kiinnostavaksi kehittämissuunnaksi.

Sen avulla voidaan tulevaisuudessa rakentaa esimerkiksi opiskelijan etenemiseen mukautuvia oppimispolkuja, joihin voidaan yhdistää oppimisanalytiikkaa ja generatiivisen tekoälyn tarjoamaa yksilöllistä ohjausta.

Mahdollisuudet ovat kiinnostavia, mutta samalla tarvitaan lisää pedagogista tutkimusta ja käytännön kokeiluja.

Mitä seuraavaksi?

AIHackEd-hanke on päättynyt, mutta kehittämistyö jatkuu.

Hankkeessa syntyneet sovellukset, pedagogiset toimintamallit ja kokemukset muodostavat pohjan uudenlaisten oppimisympäristöjen kehittämiselle. Erityisen kiinnostavia mahdollisuuksia tarjoavat tekoälyavusteinen sovelluskehitys, adaptiiviset oppimispolut ja oppimisanalytiikka, joihin tekoäly tuo aivan uudenlaisen mausteensa.

Keskeinen kysymys on kuitenkin edelleen sama kuin hankkeen alussa: miten tekoälyä voidaan käyttää niin, että opiskelijan oma ajattelu vahvistuu eikä heikkene?

Ehkä juuri tämä kysymys on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

AIHackEd oli Lahden lukioissa vuosina 2023–2026 toteutettu Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke.