Erilaiset generatiiviset tekoälyt ovat tulleet jäädäkseen. Varsinainen murros nähtiin vuosi sitten, kun ChatGPT julkaistiin ja oli yhtäkkiä kaikkien käytettävissä ja vieläpä ilmaiseksi. Maailmassa on nähty monenlaisia teknologisia murroksia, mutta ei koskaan mitään näin yhtäkkistä. Lukiokoulutus on kokenut varsin nopean digiloikan, kun ylioppilaskirjoitukset sähköistyivät, mutta siinäkin siirtymä oli hallittu ja asteittainen. Voimme siis aidosti puhua ajasta ennen ja jälkeen 30.11.2022.
Yhtäkkisyys toi mukanaan monia haasteita. Oppija voi tekoälyllä todistettavasti luoda sisältöä, jonka lukemalla opettaja ei voi 100% varmuudella sanoa sen olevan oppijan itsensä tekemää. Tutkijoiden mukaan myös tunnistusohjelmat ovat tehottomia tunnistamaan tekoälytuotoksen. OpenAI itsekin myöntää, että tunnistusohjelmat eivät toimi. Uusi tilanne pakottaa meidät pohtimaan, että mihin opettajien pitää jatkossa arvioijina kiinnittää huomiota. Se pakottaa keskittymään entistä enemmän itse prosessiin pelkän lopputuotoksen sijaan, mikä on tietysti hyvä asia.
Suurin huoli kohdistuu oppijaan ja siihen millaista luottamussuhdetta hän alkaa muodostaa tekoälyn kanssa. Jos opiskeltavasta aiheesta on pohjatiedot kunnossa, pystyy oppija suuremmalla todennäköisyydellä myös erottamaan, onko sen tuottama vastaus järkevä vai onko kyse hallusinaatiosta. Täysin tuntemattomasta aiheesta keskustelu tekoälyn kanssa taas voi johtaa harhaan. Tekoälyn kanssa työskentely tarvitsee uudenlaista medialukutaitoa, ehkä pitää puhua jopa tekoälylukutaidosta?
Mitä AIHackEd-hankkeessa tehdään asian hyväksi?
AIHackEd-hankkeessa yhtenä kehityskohteena on tekoäly oppijan tukena. Olemme kehittäneet pedagogista mallia, jonka avulla opettaja voi luoda esivalmennettuja tekoälybotteja. Tätä varten olemme myös koodanneet opettajalle käyttöliittymän, bottigeneraattorin.
Opettaja voi madaltaa oppijan kynnystä käydä tekoälyn kanssa asiaan liittyvää järkevää keskustelua luomalla bottigeneraattorilla asiayhteyteen valmennetun botin. Valmentamalla voidaan esimerkiksi pyytää tekoälyä ensin kysymään opiskelijalta taustatietoja aiheesta tai käymään keskustelua tietyllä ymmärryksen tasolla.
Opettaja voi analysoida käytyjä keskusteluja jälkeenpäin ja saada oppijan osaamisesta paremman kuvan. Hedelmällisiä keskusteluja voidaan saada aikaiseksi myös, jos opettaja analysoi käytyjä keskusteluja jälkeenpäin yhdessä oppijan kanssa.
Seuraa blogiamme!
Tämä oli alkusysäsäys blogisarjassamme. Tulemme kertomaan tulevissa kirjoituksissa esimerkiksi:
- Millaiselle tutkimuspohjaiselle taustalle kehittämisemme perustuu?
- Millaisia kokeiluja bottigeneraattorilla on jo tehty eri oppiaineissa ja asiayhteyksissä?
- Havaintoja matikkabotin käytöstä
- Miten AIBitti (luomamme tekoälypohjainen Abitti-kokeiden generoija) toimii?
Ota yhteyttä meihin ja kysele lisää!
- Jukka Kalliolehto, projektipäällikkö (etunimi.sukunimi ja ”ät” edu.lahti.fi)
- Joonas Merikko, tutkija ja tekoälyasiantuntija (etunimi.sukunimi ja gmail.com)
- Ville Hautamäki, kehittäjä (etunimi.sukunimi ja ”ät” edu.lahti.fi)
